[image source_type=”attachment_id” source_value=”231″ align=”right” effect=”none” size=”medium” fitMobile=”true” autoHeight=”true”]
Oli pettymys, että Intian hallitus bannasi Leslee Udwinin dokumentin ’India’s Daughter’. Kuitenkin vieläkin pettyneempi olin siitä, että katsojien Youtubeen ladatut videot hävisivät. Joidenkin artikkelien mukaan Intian hallitus vaati niiden poistamista. Poistettuihin videoihin ilmestyi kuitenkin teksti: ”This video contains content from bbc, who has blocked it on copyright grounds.” Siitä päättelen, että syy on dokumentin omistussuhteista.
Leslee Udwin lähetti liikuttavan vetoomuksen Intian pääministerille, että tämä sallisi dokumentin näyttämisen Intiassa, sillä jokaisen pitäisi nähdä se. Syyttävä sormi osoittaa Intian hallitukseen, mutta sikäli kuin minä käsitän Leslee Udwin on itsenäinen filmintekijä. Hän, kuten kukaan meistä ei tarvitse kenenkään lupaa julkaistakseen tuotoksiaan ja saadakseen ne vapaaseen levitykseen. Kun asia on hänelle niin tärkeä ei vaatisi kuin tunti luoda dokumentille oma internetkanava – ellei hän sitten ole itse myynyt tekijänoikeuksiaan kaupalliselle mediayhtiölle, jonka ensisijainen tavoite on tehdä hänen dokumentillaan rahaa. Jos näin on silloin hän voi syyttää siitä vain itseään.
Kirjoitin tämän artikkelin ensimmäisessä osassa, että raiskaus on minulle ennen kaikkea henkistä väkivaltaa, jossa toinen käyttää voimaansa pakottaakseen toisen toteuttamaan omia tarkoitusperiään. Se ei ole vain fyysistä vallankäyttöä heikompaa kohtaan, vaan myös esim. taloudellista vallankäyttöä tai asemaan liittyvän vaikutusvallan väärinkäyttöä.
’India’s Daughter’-dokumentti nostaa esille intialaisessa kulttuurissa vallitsevan ajattelutavan, jossa naisen raiskaus on lähestulkoon miehen velvollisuus silloin kun tämä poikkeaa yhteiskunnan asettamista normeista. Valitettavasti sama ajattelutapa on arkipäiväistä myös länsimaisissa yhteiskunnissa. Ainoa ero on se, että kysymys ei ole niinkään fyysisestä vallankäytöstä miehen ja naisen välillä. Kyse on henkisestä vallankäytöstä, jota vahvemmat käyttävät heikompiaan kohtaan.
Henkistä väkivaltaa kutsutaan myös psyykkiseksi väkivallaksi. Sen tuntomerkkejä on:
uhkaaminen (esim. ottaa pois jotakin, joka on henkilölle tärkeää), pelottelu
huomiotta jättäminen, (ryhm nimittely
valehtelu
kiusaaminen, piinaaminen
haukkuminen, huutaminen
pilkkaaminen, iva
nöyryyttäminen, vähättely
ääoman vastuun kieltäminen ja uhrin syyttäminen
Monia näistä näkee esim. tosi TV-ohjelmien ’mausteena’. Kahta ensimmäistä käytetään yleisesti kasvatuskeinona. Joskus hyvällä menestyksellä. Ne eivät ole pelkästään huonoja asioita.
Niiden vaikutus on negatiivinen silloin kun ne estävät meitä toteuttamasta ominta itseämme keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa muiden kanssa ja osallistumasta vapaasti yhteiseen luomistyöhön.
Tämän blogin perustamisesta lähtien minua on kiusannut suunnattomasti se, että videot, jotka olen liittänyt artikkeleihini katoavat Youtubesta kun isot pojat huomaavat, että tämä on minun, tämä on minun, tämä on minun…
Tulee tunne, että minulla ei ole oikeasti vapautta toimia vuorovaikutussuhteessa, jossa kaikki osapuolet hyötyvät symbioottisesta yhteiselosta.
Päässäni on mielikuva tuhkimosta, joka menee linnan juhliin hyvien haltijoiden luomassa asussa ja kun sisarpuolet näkevät hänet, toinen tarttuu hänen helminauhaansa ja sanoo: ”Tämä on minun”. Helminauha katkeaa ja helmet vierivät pitkin lattioita.
Euroopan Unioni on tehnyt paljon kansalaistensa hyväksi edistämällä työvoiman ja pääomien vapaata liikkuvuutta mm. keinotekoisia kaupan esteitä poistamalla. Milloin Unioni aikoo edistää tiedon ja henkisen perintömme vapaata liikkuvuutta, mikä on sosiaalista elämää ajatellen kaikkein oleellisinta?
Tekijänoikeuslait, jotka kaikkein tehokkaimmin estävät tiedon ja henkisen perintömme vapaata liikkuvuutta ja ihmisten keskinäistä luovaa vuorovaikutusta ovat verrattavissa valtioiden tullikäytäntöihin, jotka rajoittavat vapaata kaupankäyntiä. Tähän täytyy tulla muutos.
Sitä odotellessa.
Lue myös:
Kuinka peili toimii I
HealthyPlace.com: Emotional Abuse
Susan L. Pollet: Economic Abuse – The Unseen Side of Domestic Violence
EurActiv.com (by Hans Martens): Why the internal market needs a fifth freedom