Mother Mary with Jesus Christ (Painted by Adolf Hitler 1913)
Maaliskuusta 2016 lähtien kun kirjoitin ensimmäisen artikkelini Adolf Hitleristä (On aika rehabilitoida ihmiskunta I) olen halunnut kirjoittaa, miltä elämä kansallissosialistisessa Saksassa käytännössä näytti 1930 luvulla. Kun ”natsi-Saksasta” on puhe olemme tottuneet näkemään kaduilla marssivia sotilasparaateja. Kansallissosialistisen Saksan menestys perustui kuitenkin aivan muuhun kuin sotilaalliseen voimaan. Sen kertoo jo hakaristi, joka on ikivanha luonnollisen energiakierron ja hyvinvoinnin symboli, jonka Hitler löysi eräästä muistomerkistä kirkkokäyntinsä yhteydessä.
Hitler teki kaikkensa voidakseen välttää sodan puhkeamisen, sillä hänen suurin haasteensa oli nostaa kansa kurjuudesta, johon se oli joutunut. Yksinkertaisempikin ihminen ymmärtää, että talouskasvu ja mikä tahansa kasvu vaatii vakaan sosiaalisen toimintaympäristön. Paitsi tietysti parasiitit, joille toisten ahdinko on tie rikkauksiin.
Hitlerin demonisoinnin vuoksi kansallissosialismi on useimmille nykyään kuin kirosana, josta syntyy mielleyhtymä kansanmurhaan, sodanlietsontaan ja pahantahtoisuuteen, eikä termiä edes pidetä vakavasti otettavana poliittisena teoriana. Meidän pitäisi kuitenkin uskaltaa nähdä tosiasiat tosiasioina. Hitlerin toiminnassa minua kiinnostaa erityisesti hänen toteuttamansa taloudelliset uudistukset ja sosiaalipolitiikka, mikä sai Saksan nousemaan ennätysajassa tuhkasta johtavaksi maailmanvallaksi.
Hitlerin uudistusten pohjana oli hänen käsityksensä sosialismista. Meidät on ehdollistettu ajattelemaan, että sosialismi on marxilaista sosialismia, tavallaan kommunismin lievempi versio. Hitlerin mielestä marxistit olivat kaapanneet käsitteen käyttöönsä ja sekoittaneet sen merkityksen. Marxilainen sosialismi ei hänen käsityksensä mukaan edes ole sosialismia sanan alkuperäisessä merkityksessä. The Guardian sanomalehdelle 1923 antamassaan haastattelussa Hitler sanoo, että sosialismi on alkujaan termi, jolla viitataan yhteisen hyvinvoinnin edistämiseen. Se ei ole yksityisomistusta vastaan, kuten marxismi. Toisin kuin marxilainen sosialismi, alunperin sosialismi korosti yksilön arvoa, henkilökohtaisia tavoitteita ja henkilökohtaista panosta yhteisössä. Yksilöiden tehokkuutta kannustettiin. Yksilöiden toimet ja tavoitteet piti kuitenkin olla yhteneväiset yhteisön tavoitteiden kanssa. Jokaisella oli velvollisuus toimia yhteisön, sen jäsenten ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Hitler kuvaa tätä suhdetta terveeksi sieluksi, joka on terveessä ruumiissa. Yksilö on sielu ja yhteisö ruumis. Yhteisön politiikan täytyy olla järkevää ja johdonmukaista, jos haluaa sielun säilyvän terveenä. Fyysinen ja henkinen (moraalinen) hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Siksi valtiolla oli Hitlerin mielestä tärkeä tehtävä kansalaisten kasvattamisessa hyveellisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Sosiaalityön perimmäisenä päämäränä oli hänen mielestään se, että ihmiset pystyivät itse auttamaan itseään.
Toisin kuin marxismi, joka korostaa kansainvälisyyttä, sosialismi oli alunperin patrioottista. Sitä tarkoittaa KANSALLISsosialismi. Ihminen tarvitsee muiden elollisten olentojen lailla juuret ja yhteenkuuluvuuden tunteen voidakseen tuntea olevansa vahva henkisesti ja voidakseen toimia tehokkaasti yhteistyössä muiden yhteisön jäsenten kanssa.
Kansallissosialistien yhteiskunnalliset uudistukset
Kun Hitler nimitettiin kansleriksi maaliskuussa 1933 Saksa oli totaalisen tappion kärsinyt maa. Kultavarannot oli maksettu sotakorvauksina ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioille ja valtion kassa oli tyhjä. Työttömiä oli 6-7 miljoonaa, noin 30% kansasta. Kansan toivo ei kuitenkaan Hitlerin mielestä ollut kulta ja kassavaranto, vaan kansa itse.
Hitlerillä oli hyvin käytännönläheinen näkemys asioihin. Hän sanoo teoksessaan Mein Kampf, että hänen etunsa muihin päätöksentekijöihin nähden on se, että hän on nähnyt kaiken ruohonjuuriperspektiivistä. Useilla päätöksentekijöillä ei ole mitään yhteyttä kansaan, eikä siten ymmärrystä asioista, joihin heidän on tarkoitus löytää ratkaisuja.
Slummiutuminen on Hitlerin mielestä suurin syy ihmisten turmeltuneisuuteen ja ahdinkoon. Slummiutuminen ei ole etupäässä sitä, että ihmiset joutuvat elämään ahtaissa bunkkereissa, vaan että he joutuvat käyttämään suhteettoman paljon aikaa perustoimeentulonsa ansaitakseen. Heillä ei ole aikaa, eikä energiaa irroittautua arjen paineista ja he ovat päivät päästään yhteydessä henkilöihin, joiden tilanne on yhtä ahdistava ellei ahdistavampi kuin heidän oma tilanteensa.
Päästyään valtaan Hitler alkoi purkamaan tätä ahdinkoa, joka oli tullut hänelle itselleen hyvin tutuksi 13-vuotiaasta lähtien kun hän ansaitsi elantonsa Wienissä vanhempiensa kuoltua. Ensi töikseen hän karkotti maasta Rothshildin pankkidynastian ja purki parasiittiset talouden rakenteet. Koronkiskonta kiellettiin lailla. Kansallissosialistinen hallitus laski liikkeelle oman valuutan, jonka arvo oli suoraan sidottu ihmisten työvoimaan ja sen tuloksiin. Se oli kansallissosialistisen kansantalouden kulmakivi, eikä taloudessa ollut välimiehiä, jotka nakersivat yhteistä hyvinvointia. Hyvinvointi jakaantui pankkikartellin sijasta tavallisille kansalaisille.
Nokkapokka työnantajien ja työntekijöiden välillä lopetettiin. Kaikkien tehtävänä oli toimia maan rakentamiseksi. Yrityksillä oli oikeus tehdä voittoa, mutta niillä oli myös velvollisuus huolehtia työntekijöidensä ja yhteiskunnan hyvinvoinnista ja vauraudesta.
Saksan talous lähti näiden toimenpiteiden vuoksi huimaan nousuun aikana, jolloin pankkimafian johtama muu maailma eli lamassa. Viidessä vuodessa 6 miljoonaa työtöntä oli työllistetty, eikä maalla ollut velkaa, inflaatiota, kodittomia, kerjäläisiä, eikä rikollisia. Koulutus ja terveydenhoito oli ilmaista.
Maailman ensimmäinen moottoritieverkosto rakennettiin ”natsi” Saksassa. Maailman ensimmäiselle ääninauhalle tallennettiin Hitlerin puhe, ensimmäinen maailmanlaajuinen televisiolähetys lähetettiin 1936 Berliinin olympialaisten avajaisista, tietokoneet ja tiedonkäsittely saivat alkunsa. Saksa komeili Nobeltilastojen kärjessä.
Kansallissosialistit pitivät kulttuuria suuressa arvossa. Perustettiin saksalaisen kulttuurin päivä, jolloin saksalaisen kulttuurin koko kirjo esitettiin kansalle. Rakennettiin 2500 uutta kirkkoa. Hitler oli itse kristitty ja kävi säännöllisesti kirkossa. Kansan vapaata henkistä kasvua ja yhteisöllisyyttä kannustettiin. Kaikki pyrkivät oman fyysisen ja henkisen selkärangan vahvistamiseen.
Kansan potentiaalia lisätäkseen Hitlerin hallitus lanseerasi 1933 sosiaalisen ohjelman ”Voimaa ilosta” (Kraft durch Freude), jonka puitteissa kansalle tarjottiin edullisia kulttuurielämyksiä. Lisäksi rakennettiin matkustaja-aluksia (mm. Wilhelm Gustloff, Robert Lay, Cap Arcon) ja työläisillä oli ensimmäisen kerran mahdollisuus tehdä lyhyitä, lähes ilmaisia risteilyjä naapurimaihin ja lomailla.
Perheet olivat Hitlerin sosiaalipolitiikan keskiössä. Naiset olivat avainasemassa yhteiskunnallisen jatkuvuuden näkökulmasta. Äitiys oli yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä ja jokainen lapsi oli lahja taivaasta.
1933 hallitus sääti lain, jonka mukaan avioparit saivat vähintään 5000 RM (vastasi 9 kk:n palkkaa) lainaa perheen perustamisen kustannuksiin. Ihmisten elinolojen parantamiseksi vuoteen 1937 mennessä oli rakennettu melkein 1,5 miljoonaa uutta asuintaloa (asuntoa). Asunnon tai talon hankkimiseksi myönnettiin lainaa erittäin edullisin ehdoin: ensimmäinen lapsi kuoletti lainasta 1/4, neljä lasta kuoletti koko lainan. Vuokrakattona pidettiin 1/8 kuukausipalkasta.
Usko korkeampiin voimiin kansallissosialistisessa Saksassa ei näkynyt pelkästään heidän perhepolitiikassaan, vaan kunnioituksena ympäristöä ja kaikkea elämää kohtaan. Hitlerin Saksa laati ensimmäisenä maailmassa lain eläinten suojelemiseksi. Eläinkokeet, rituaaliteurastukset (halal, kosher) ja turhan kivun aiheuttaminen eläimille kiellettiin. Saksa järjesti jopa kansainvälisen eläinsuojelukonferenssin.
Tupakoinnin vaaroista tiedotettiin kansalle ja tupakoiminen julkisissa liikennevälineissä kiellettiin. Alkoholin myyminen alaikäisille oli kielletty, samoin kuin auton ajaminen päihtyneenä. Kaikki toimenpiteitä, jotka tulivat meillä ajankohtaisiksi vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuus
Aika ajoin kuulee puhuttavan ”Euroopan kansojen yhteisistä arvoista” ja siitä, että Unionin jäsenvaltioiden tulisi vahvistaa Unionia, puhaltaa yhteen hiileen. Juhlapuheissa puhutaan avoimen yhteiskunnan periaatteista, moniarvoisuudesta, suvaitsevaisuudesta, ihmiselämän kunnioituksesta sen kaikissa muodoissa jne. Ihmettelen, missä todellisuudessa nämä juhlapuheiden pitäjät elävät. Tosiasia on, että Euroopan vankiloissa viruu ihmisiä mielipiteittensä vuoksi, siis mielipidevankeja. Enkä puhu nyt Venäjästä tai itä-Euroopasta, vaan mm. Saksasta. Saksassa toisen maailmansodan puolueeton tutkimus on lailla kielletty. Holokaustin kieltäjät istuvat vankilassa. Jopa yli 80-vuotias isoäiti, joka kertoo omasta kokemuksestaan, on ollut vuosikaudet oikeusjärjestelmän hampaissa.
Kuka tahansa omilla aivoillaan ajatteleva tekee johtopäätöksen, että mitään todisteita juutalaisten systemaattisesta kansanmurhasta ei ole. Kuitenkin ainoa näkökanta, jonka Eurooppa hyväksyy toiseen maailmansotaan liittyen on Hitlerin demonisoiminen.
Aina kun joku esittää Hitlerin kaiken pahan ilmentymänä, se on minulle kuin isku vasten kasvoja. Enkä varmasti ole ainoa. Hitlerin ja kansallissosialistisen Saksan demonisoiminen on minulle osoitus siitä, että ajatuksen esittäjä puhuu sitä, mitä on ehdollistettu ajattelemaan, ei siis ajattele itse.
Vuosikymmenten ajan toisen maailmansodan tapahtumat on sälytetty saksalaisten harteille. Harhautus on ollut niin vaikuttava, että he uskovat siihen itsekin. Toinen maailmansota ei loppunut siihen, kun USA ja Neuvostoliitto ”vapauttivat” Saksan Hitlerin ”tyrannialta”. Silloin alkoi informaatiosota, joka jatkuu yhä ja muuttuu koko ajan pahemmaksi. Euroopan Unionin ja koko maailman tulevaisuus riippuu täysin siitä, pystyvätkö maailman johtajat lopettamaan tämän informaatiosodan ja vuosikymmeniä kestäneen harhautuksen, jota ihmisten ahdingolla rikkautensa ansaitsevat parasiittiset voimat pitävät yllä. Se on ollut mahdollista vain hyödyllisten idioottien avustuksella, jotka eivät ajattele itse. Täytyy olla keino lopettaa tämä harhautus. Adolf Hitlerin maine on palautettava, jos Euroopan Unioni haluaa voittaa kansan luottamuksen. Kyse ei ole pelkästään Adolf Hitleristä tai siitä, että on räikeä vääryys demonisoida henkilö, joka on itse asiassa kansallissankari.
On tärkeää tutkia kansallissosialistista Saksaa puolueettomasti, koska koko maailma tarvitsee samanlaisia talouden uudistuksia, joita Hitler toteutti Saksassa. Hitlerin Saksa ei ole kuitenkaan ainoa maa maailmassa, joka on todistanut uudistusten tehokkuuden.
Kiina aloitti avautumisen länteen vuonna 1978 kun se esitteli ”sosialismin kiinalaisilla ominaispiirteillä”, mikä sovelsi markkinatalouden periaatteita tuottavuuden kasvattamiseksi. Uudistusten avulla Kiinan vuosittainen kansantulon kasvu 1990 luvulla oli keskimäärin 11,2%. Kiina voi kutsua uudistuksia miten parhaimmaksi näkee, mutta tosiasia on, että Kiina toteuttaa kansallissosialismia Hitlerin tyyliin. Hitlerin politiikka oli tosin inhimillisempää. Kuitenkin Kiina on hyvin patrioottinen maa, jossa perhearvoilla ja yhteisöllä on vahva asema.
16.7.2018 USAn ja Venäjän presidentit tapaavat Helsingissä, kotikaupungissani. Ihmiset ympäri maailmaa pelkäävät, että Donald Trump ja Vladimir Putin saattavat tehdä jonkinlaisen rauhansopimuksen, mikä lopettaisi vihollisuudet idän ja lännen välillä. Itse olisin hyvin iloinen, jos sellainen sopimus syntyisi. Samalla nämä valtiomiehet voisivat muistaa kenraali Pattonia, Yhdysvaltain maavoimien 3. armeijan komentajaa, joka toisen maailmansodan jälkeen avoimesti myönsi, että liittoutuneet olivat taistelleet väärää kansaa vastaan. Herrat Trump ja Putin voisivat yrittää korjata tämän kardinaalimunauksen. He olisivat juuri oikeat henkilöt lopettamaan informaatiosodan, joka on jatkunut vuodesta 1945. Heillä on siihen vaadittava rohkeus ja selkäranka.
Lue myös:
On aika rehabilitoida ihmiskunta I
The Guardian (Hitler’s interview in 1923): No room for the alien, no use for the wastrel
Mark Weber: Miten Hitler päihitti työttömyyden ja elvytti Saksan talouden
Mark Weber: How Hitler Tackled Unemployment And Revived Germany’s Economy
Video:
EUROPA – The Last Battle (The Rebirth of Germany After WWI)