On aika rehabilitoida ihmiskunta IV – Ihmiskunnan arvonpalautus

Yllä oleva kuva koskettaa sydäntäni. Se muistuttaa minua siitä, että nousemme kuin feeniks-lintu tuhkasta kun pitäydymme alkutekijöissä, käytämme tervettä järkeä ja teemme rakentavaa yhteistyötä.

Vasemmanpuoleisen kuvan rauniot ovat Dresdenin Frauenkirche (1743-1945), joka luhistui toisessa maailmansodassa kaksi päivää kaupungin pommitusten jälkeen äärimmäisen kuumuuden ja rakenteiden vaurioiden vuoksi. Dresden jäi sodan jälkeen Neuvostoliitolle. Oli siis osa entistä itä-Saksaa (DDR), jota hallitsi ateistinen kommunismi. Rauniot olivat yli 40 vuoden ajan ihmisille muistutuksena toisesta maailmansodasta. Kun Saksat yhdistyivät marraskuussa 1989, kirkon jälleenrakennussuunnitelmat saivat vauhtia.

Raunion kivet lajiteltiin ja niiden paikka alkuperäisessä rakennuksessa määriteltiin kolmiulotteisten piirustusten avulla. Uudessa kirkkorakennuksessa haluttiin käyttää mahdollisimman paljon alkuperäisen rakennuksen materiaalia. Alkuperäiset kivet ovat kirkon seinissä paljon tummempia kuin uusi materiaali. Se antaa 2000-luvun alussa valmistuneelle uudisrakennukselle oman arvokkuutensa.

Ihmiskunnan arvonpalautus

Rooman keisari ja stoalainen filosofi Marcus Aurelius sanoi 2000 vuotta sitten, että ”ihmisen ei pidä pelätä kuolemaa, vaan sitä, ettei hän koskaan ala elää.” Kun ihmiset syntiinlankeemuksen jälkeen karkotettiin paratiisista se johtui siitä, että he olivat syöneet kiellettyä hedelmää hyvän ja pahan tiedon puusta. Paratiisissa ihminen toimi vaistomaisesti sisäisen navigaattorinsa mukaan Jumalan ohjauksessa. Syötyään tiedon hedelmää ihminen antoi vallan omalle egolleen ja kuvitteli voivansa itse erottaa hyvän ja pahan ja hallita tietoa.

Kaikkialla maailmassa käynnissä oleva informaatiosota, joka on maailmansotien jatkoa, on herättänyt paatuneimmatkin ihmiset huomaamaan, että emme ole tiedon hallitsijoita. Se, että olemme elossa ja voimme tietää paljonkin asioita saa meidät pahimmassa (ja parhaimmassa) tapauksessa vain näkemään oman voimattomuutemme ja kadotuksemme.

Saimme elävän kehon syntymälahjaksi, mutta meidän on itse luotava elämämme. Sitä tarkoittaa metafora, että ihminen karkotettiin paratiisista. Jumala ei automaattisesti ohjaa elämäämme, vaan meidän on luotava itse todellisuutemme ja yhteys Jumalaan. Jumala tekee meidät eläviksi. Sitä tarkoittaa Marcus Aureliuksen ajatus, että ”ihmisen ei pidä pelätä kuolemaa, vaan sitä, ettei hän koskaan ala elää.” Tietoa hallitsemalla voimme palauttaa yhteytemme Jumalaan, sisäiseen navigaattoriimme, kollektiiviseen tietoisuuteemme.

Australialainen biologi Jeremy Griffith on kirjoittanut kirjan Freedom, joka käsittelee ihmismielen perustavanlaatuista konfliktia (Human condition). Se on jatkuva henkinen taisto vaiston (intuitiivisen tietämisen, sisäisen navigaattorin) ja egotietoisuuden välillä. Ihminen ei uskalla jättäytyä sisäisen navigaattorinsa ohjaukseen, koska emme luota itseemme, emmekä toisiimme.

Olemme oppineet ajattelemaan, että ihminen on itsekäs ja paha perusolemukseltaan. Monet sarjamurhaajat ja sadistit sanovat, että ”sisäinen ääni” kehotti heitä toteuttamaan hirvittävät tekonsa. Siksi pidämme puheita sisäisestä äänestä epäillyttävinä. Arvostelemme toisiamme rajallisen ymmärryksemme valossa. Näkemyksemme mukaan toiset ovat väärässä, jos he ajattelevat toisin kuin itse ajattelemme ja toimivat väärin, jos he toimivat erilailla kuin itse toimimme.

Elämme konfliktista konfliktiin. Toistamme virheitämme ja yritämme samalla todistaa muille, että olemme pohjimmiltamme hyviä ja luottamuksen arvoisia. Mutta jos ajattelemme, että ihminen paratiisissa toimi vaistonvaraisesti Jumalan ohjauksessa on ilmeistä, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Se on myös ilmeistä kun tiedämme, että terve järki, intuitiivinen mieli toimii kaikilla ihmisillä samojen periaatteiden mukaan.

Nassim Haramein, yksi tieteen ja hengellisyyden yhdistävä tiedemies on kehittänyt yhtenäiskenttäteorian (Unified Field theory), jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen muuhun. (Alla on linkki hänen haastatteluunsa The Physics of Spirituality, jossa hän puhuu näkemyksistään.) Tämä kenttä (Divine Matrix) on holografinen, jossa universumi yhtenä älyllisenä, itseään säätelevänä organismina tarkkailee itseään ja oppii itsestään. Jokaisella organismin osalla on oma perspektiivinsä kokonaisuudessa.

Tässä kokonaisuudessa ihmiset voidaan nähdä alkuenergian eri ulottuvuuksina, joilla on subjektiivinen näkökulmansa asioihin. Ihmiset eivät voi olla väärässä ilmaistessaan subjektiivista maailmaansa ja omaa näkökulmaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa oikeaa ja väärää siinä mielessä kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Jos emme ymmärrä jotakin se ei tarkoita sitä, että toinen on väärässä. Se on vain oman ymmärryksemme rajallisuutta.

Kenttäteoriaansa kehittäessään Nassim Haramein muokkasi Albert Einsteinin space-time (aika-avaruus) -käsitettä, jossa kolme avaruudellista ulottuvuutta (pituus, leveys ja syvyys) ja aikaulottuvuus yhdistyi yhdeksi neliulotteiseksi moninaisuudeksi. Nassim näkee asian space-memory -käsitteensä läpi. Aikaa ei ole olemassa ilman muistoja. Eläessään ihmiset jättävät muistijälkiä aikaulottuvuuteen. Objektiivisesti tarkasteltuna ihmisen voidaan katsoa olevan väärässä, jos hänen menneisyydessä tekemänsä lyhytnäköiset ratkaisut vaikeuttavat pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamista.

Nyt-hetkessä ihmisellä on kuitenkin aina mahdollisuus valita, minkälaiset muistijäljet vaikuttavat hänen tulevaisuuteensa. Meidän ei tarvitse antaa menneisyyden (muistojen) vaikuttaa elämässämme. Voimme todeta, että näin tapahtui aikaisemmin, mutta nyt voimme uuden tiedon valossa valita toisin ja luoda toisenlaisen todellisuuden. Kaikki riippuu sitä, kuinka rehellisiä olemme itsellemme.

Harhautus, jossa elämme

Sanotaan että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Ihmisten on helppo ymmärtää, että esim. kauppiaille mahdollisimman tarkka ja reaaliaikainen tieto varastoista on tehokkaan myynnin edellytys.

Asioissa, jotka sisältävät moraalisia arvoasetelmia haluamme kuitenkin sulkea silmämme tosiasioilta (etenkin virheiltä) ja esittää itsemme ja historiamme mahdollisimman myönteisessä valossa. Silmien sulkeminen ei kuitenkaan paranna tilannettamme. Päinvastoin: Ihminen, joka ei tunnista virheitään on taipuvainen toistamaan ne. Jos emme tunne historiaamme, sillä on taipumus toistaa itseään.

Kun näin ensimmäisen kerran kuvan Berliinissä olevasta holokaustin labyrinttimaisesta muistomerkistä ihmettelin, mitä tekemistä sillä on juutalaisten väitetyn kansanmurhan kanssa. Yleensä mieli yhtyy heti tällaisten muistomerkkien olemukseen ja sanomaan. En kuitenkaan nähnyt kyseisessä holokaustin muistomerkissä mitään autenttista.

Katsellessani kerran muistomerkkiä esittelevää videota, joka näytti, että ihmiset voivat täysin hävitä labyrintin sokkeloihin minulle syntyi heti mielleyhtymä harhautukseen, jossa elämme. Holokausti ja toinen maailmansota kokonaisuudessaan on valhe, joka vaikuttaa elämäämme tänäkin päivänä. Toinen maailmansota tapahtui, siitä ei ole epäilystäkään. Siihen liittyvä historia on kuitenkin viimeistä piirtoa myöten vääristelty mediassa ja historiankirjoissa, sillä voittajat (Liittoutuneet, All-Lies) ovat kirjoittaneet historian.

On aika rehabilitoida Adolf Hitler ja kansallissosialistinen Saksa

Kun 1970-luvulla ensimmäisen kerran kuulin holokaustista moni kysyi, miten saksalaiset olivat antaneet kaiken tapahtua. Uuden tiedon valossa ymmärrämme, että mitään systemaattista juutalaisten kansanmurhaa ei tapahtunut. Herää kysymys, miten on mahdollista, että toiseen maailmansotaan liittyvät valheet ovat säilyneet tähän päivään asti.

Kun puhun Hitleristä ja holokaustista ihmisten kanssa tavallinen vastaus on, että ”kaikki on niin selvästi dokumentoitu ja olemme nähneet niin paljon dokumenttielokuvia 1970-luvulta lähtien, ettei ole epäilystäkään, mikä on totta”. Tämä kuulostaa korviini samalta kuin jos ihmiset sanoisivat minulle, että he uskovat mieluummin Hollywoodin tarinankertojia kuin puolueetonta tutkimusta tekeviä historioitsijoita.

On varmasti vaikeaa katsoa asioita puolueettomasti kun monet ovat koko ikänsä juhlineet sodassa taistelleita perheenjäseniään ja sukulaisiaan kansallissankareina. Henkinen kasvumme kuitenkin edellyttää, että nousemme ajan ja paikan yläpuolelle. Jos ylläpidämme harhaisia käsityksiä, joihin meidät on aivopesty, emme näe asioiden todellista tilaa hetkessä, jossa elämme. Monet uskovat, että islamisaatio on demokratioiden pahin uhka nykypäivänä. Islamisaatio on kuitenkin vain väline suuremman tavoitteen saavuttamiseksi, mikä on kansallisvaltioiden lakkauttaminen ja ihmiskunnan orjuuttaminen ’jumalan valittujen’ maailmanhallituksen alamaisiksi.

Kaikki sekasorto maailmassa on johdettavissa tähän maalliseen ’uuteen maailmanjärjestykseen’ (Jew World Order). Maailmansotien aikoihin siihen liittyvä harhautus ei ollut yhtä selkeästi hahmotettavissa kuin nykyisin, eikä asioille ollut kuvaavaa terminologiaa. Adolf Hitler oli kuitenkin asioista täysin selvillä. Kansallissosialistisen hallituksensa avulla hän taisteli henkeen ja vereen pimeitä voimia vastaan, jotka pyrkivät ihmiskunnan alistamiseen.

Valitettavasti maailmassa oli maailmansotien aikoihin niin paljon pimeyden voimien kanssa liittoutuvia hyödyllisiä idiootteja, että Hitler ja kansallissosialistit kukistettiin. Sen, minkä ihmiskunta jätti taakseen, löydämme nyt edestämme. Koko maailma näyttää olevan mielipuolinen tosi-tv -näyttämö, jossa kaikki on kääntynyt ylösalaisin: hyvä on pahaa, fasistit ovat hyviksiä, perinteisiä arvoja suojelevat pahiksia, huligaanit rauhan asialla olevia aktivisteja ja kansallisuuttaan ja perinteitään vaalivat terroristeja, tieteenvastaista hölynpölyä kutsutaan tieteeksi ja todellista tiedettä tieteenvastaisuudeksi. Kansallisvaltioiden hallitukset ovat muuttuneet nukketeattereiksi, joissa valtion perustuslailla tai oikeudenmukaisuudella ei ole mitään merkitystä. Sopivissa tilanteissa niihin kuitenkin vedotaan, samoin kuin omaan vastuullisuuteen, joka ei näe vastuutaan laajemmassa perspektiivissä.

Pahan olemus

Tuskin mitään inhimillistä ominaisuutta on käytetty ihmiskunnan harhautuksessa niin paljon hyväksi kuin ihmiselle luontaista sosiaalisuutta (solidaarisuutta), myötätuntoa ja taipumusta huolehtia lähimmäisistään. Toisin sanoen pyrkimystä rakentavaan yhteistyöhön. Ihmismieltä on helppo manipuloida vetoamalla omaantuntoon ja karman lakiin, jotka ovat hyvin epämääräisiä ja kohtalokkaita käsitteitä. Kristityt pitävät omaatuntoa merkkinä siitä, että ihminen on Jumalan johdatuksessa, vaikka tiedämme, että omantuntonnon ääni voi perustua virheellisiin ennakkoluuloihin ja taikauskoisiin näkemyksiin.

Pahan olemusta kuvaa hyvin ylläoleva näkymä, jossa sudet tekeytyvät lampaiksi lammastarhassa. Jeesus kehotti ihmisiä varomaan vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksemme lampaiden vaatteissa, mutta ovat sisältä raatelevia susia. Jeesus puhui profeetoista, sillä se sopi sen ajan henkeen. Nykypäivänä profeetta-sanan voi korvata auktoriteetti-sanalla, jolloin ajatus on yleisluonteisempi.

Jeesus puhui kansaa manipuloivista auktoriteeteista, jotka tekeytyvät kaltaisiksemme, mutta joiden elämää ohjaa täysin eri säännöt. ”Hedelmistä te heidät tunnette”, Jeesus jatkaa, sillä ”orjantappuroista ei koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä”. (Matteus 7:15-20)

Nykyään tämä on käynyt hyvin selväksi kun näemme, että demokratian sääntöjä käytetään järjestäytyneiden oikeusvaltioiden hajottamiseen. Ihmisoikeuksia on asetettu suojelemaan tahot, jotka eivät itse välitä kuin omista oikeuksistaan. Yritetään pitää yllä illuusiota demokraattisista vaaleista kun samaan aikaan kansallisvaltioiden johtoon asetetaan nukkehallituksia, jotka purkavat kaikessa hiljaisuudessa demokraattisen oikeusvaltion rakenteet ja valvontaelimet.

Suomessa hyvä esimerkki tästä on ’sopivan’ henkilön asettaminen Valtiontalouden tarkastusviraston johtoon, joka on hämärtänyt viraston alkuperäisen tarkoituksen. Virasto ei toteutakaan enää alkuperäistä tehtäväänsä, mikä on valvoa veronmaksajien varojen tarkoituksenmukaista ja tehokasta käyttöä yhteiskunnan rakentamiseksi. Ylikansalliset tahot, jotka näennäisesti vaalivat demokratian ja oikeusvaltion käsitteitä, manipuloivat hallitusta ja viranomaisia tarkoituksenaan saada nämä ohjaamaan kansakunnan varat etelä-Euroopan maille mm ”EU-elvytyspaketin” muodossa.

Sudet ja lampaat

Kun ajattelemme susia lammastarhassa mieleemme syntyy heti kohtalokas kuva siitä, mitä tulee tapahtumaan (sudet syövät lampaat). Ajattelemme, että välttääksemme vahingot meidän pitää mitä pikimmin ryhtyä suojelemaan lampaita. Kaikki on kuitenkin positiivista ja negatiivista, maskuliinista ja feminiinistä Yin ja Yang energiaa, jotka pyrkivät tasapainoon. Feminiinisellä ja maskuliinisella ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Kaikissa ihmisissä on sekä maskuliinista että feminiinistä energiaa. Positiivinen ja negatiivinen eivät ole adjektiiveja merkityksessä hyvä tai paha, myönteinen tai kielteinen. Ne ovat määreitä kuten positiivinen ja negatiivinen sähkövaraus. Yin ja Yang kuvaavat ihmisen sähkömagneettista energiakenttää.

Lampaat ovat feminiinistä Yin energiaa, sudet maskuliinista Yang energiaa. Maapalloa on dominoinut tuhansien vuosien ajan maskuliininen Yang energia, joka on Yin-Yang symbolin valkoinen puoli. Kun puhutaan valkoisesta ylivallasta tämä on sen ainoa kosketus todellisuuteen. Valkoisella ei ole mitään tekemistä rodun kanssa. Kaikki ihmiset tuntevat energioiden vaikutukset, vaikka he eivät osaisi niitä tulkita.

Maskuliininen Yang energia on aivokeskeinen. Sille on tyypillistä ulkoisen statuksen ja ulkoisen olemuksen korostaminen. Se korostaa aktiivista (sähköistä) toimintaa, minkä vuoksi elämäämme hallitsee kilpailu ja kamppailu parhaista asemista. Ihmiset, joita dominoi maskuliininen, ulospäin suuntautunut energia hakevat keinolla millä hyvänsä ulkomaailmasta sen, mitä haluavat.

Maapallon värähtelytaajuus on kuitenkin muuttumassa. Siirrymme kalan aikakaudesta vesimiehen aikaan, jota dominoi sydämeen keskittynyt feminiininen, magneettinen Yin energia. Yin-Yang symbolissa Yin energiaa kuvaa tumma (pimeä) puoli. Se on elämää ylläpitävä voima, jonka ydin on totuus, mottonaan minä olen. Toisin kuin maskuliininen Yang energia, joka kamppailee asioiden saamiseksi haltuunsa ja kontrolliinsa, Yin energia vetää tarvitsemansa asiat puoleensa. Siten se on luonteeltaan passiivinen, mutta itsessään hyvin voimakas.

Yin energia ei ole pelkästään uutta luovaa ja elämää ylläpitävää energiaa. Sillä on myös voima tuhota rakenteet, jotka eivät enää palvele uutta luomistyötä. Vanhat ajatusmallit, uskomukset ja käsitykset voivat ratkaisevalla tavalla estää kehitystämme, sillä ne ovat egon muodostamaa painolastia, joka pitää energiamme värähtelytaajuuden alhaisena. Siksi on hyvin tärkeää, että päästämme irti asioista, jotka ovat kompastuskiviä tiellämme vapauteen.

Kirjoitin tammikuussa 2013, että vesimiehen aika on henkilökohtaisten ja globaalisten muutosten ajanjakso, jossa keho, mieli ja henki toimivat kokonaisvaltaisesti tasapainossa keskenään. Korostetaan yksilön vapautta kehittyä haluamallaan tavalla ja etsiä totuutta ennen kaikkea itsestään.

Christina Lopes, the Heart Alchemist, on tehnyt tästä kehityksestä ja energioiden vaikutuksista useita videoita (linkit alla), jotka pureutuvat perinjuurin maapallon muutoksen aiheuttamiin hengellisiin haasteisiin. Ihmisen henkinen kasvu ja totuuden tunnustaminen on välttämätön edellytys sille, että vapaudumme omantunnon ja karman lain noidankehästä ja toteutamme todellista itseämme. Lampailla on valtaisa voima sisällään kun he aktivoivat elämää ylläpitävän voiman itsessään.

Vishen Lakhiani, joka on myös tehnyt lukuisia videoita ihmisen tietoisuuden laajentamiseksi puhuu, että ihminen on oman yhteiskuntansa ja kulttuurinsa vanki siinä mielessä, että hän on ehdollistunut noudattamaan tiettyjä tapoja ja uskomuksia. Tietoisuuden laajeneminen (henkinen kasvu) edellyttää hänen mielestään sitä, että esitämme itsellemme kolme perustavanlaatuista kysymystä:
Kuka minä olen?
Mitä minä tahdon/tarvitsen?
Mitä minä tiedän?

Ensimmäisen kysymyksen vastaus selviää kun vastaamme kahteen jälkimmäiseen kysymykseen. Mitä minä tahdon ja tarvitsen synnyttää kysymyksen tavoitteista. Voidaksemme määrittää halumme ja tarpeemme meidän on erotettava lyhyen tähtäimen tavoitteet, jotka ovat usein välineitä pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun haluamme edistää hyvinvointiamme, lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden tulee olla linjassa keskenään.

Kun kysymme itseltämme, mitä minä tiedän meidän on keskityttävä siihen, minkä tunnen (tiedän) sisäisesti todeksi ja mikä tiedostani on sellaista, jonka olen saanut ulkopuolelta kulttuurini henkenä. Tietoisuus ei ole egon henkisyyttä, vaan sitä, että egon tietoisuus kytkeytyy sisäiseen navigaattoriimme, intuitiiviseen tietämiseen eli kollektiiviseen tietoisuuteen ja alkaa aktiivisesti vaikuttamaan älyllisessä energiakentässä.

Vappuaattona 30.4.2021 on kulunut 76 vuotta siitä, kun Adolf Hitlerin sanotaan tehneen itsemurhan. Itse uskon, että hän teki katoamistempun. Korvissani kaikuu hänen sananansa: ”He voivat alistaa ja sortaa meitä ja minun puolestani vaikka tappaa meidät, mutta emme antaudu.” (Sie können uns unterdrücken, Sie können uns meinetwegen töten, aber kapitulieren werden wir nicht). Tämä lause pitää sisällään Hitlerin ja kansallissosialistisen Saksan ehdottomuuden. Se on samaa ehdottomuutta, jota Martin Luther tunsi Wormsin valtiopäivillä sanoessaan, että ei ole oikein eikä hyödyllistä toimia omaatuntoaan vastaan.

Hitler oli niin varma asiastaan, että hän sanoi ”sieluni tulee nousemaan haudasta ja ihmiset tulevat tietämään, että olin oikeassa”. Adolf Hitlerin henki on todellakin noussut haudastaan mikä näkyy maailmanlaajuisena kansallispopulismin nousuna ja siinä, että ihmiset vastustavat yhä voimallisemmin ’jumalan valitun kansan’ maailmanjärjestystä.

Ensi vuonna on kulunut 77 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Toivon, että holokaustin kieltämisen kriminalisoiva lainsäädäntö kumotaan kaikkialla maailmassa ja mielipidevangit vapautetaan. Vapautuaksemme harhautuksesta, joka kahlitsee elämäämme meidän on elettävä sisäisen totuutemme mukaan. Artikkelin alkuun liittämäni kuva muistuttaa meitä siitä, että meidän on rakennettava tuhkasta Jumalan temppeli sydämeemme. Jumala meitä auttakoon.