[image source_type=”attachment_id” source_value=”3021″ align=”right” effect=”none” size=”medium” fitMobile=”true” autoHeight=”true”]
Poliittiset nuorisojärjestöt ovat ottaneet missiokseen hiljentää vaihtoehtoiseen mediaan kuuluvan MV (Mitä vittua??!!) lehden. Järjestöjen puheenjohtajat ovat sitä mieltä, että lehti lietsoo vihaa vähemmistöjä, pakolaisia ja yhteiskunnan vähäosaisia kohtaan. Heidän mielestään MV – lehden artikkeleiden avulla ”haetaan oikeutusta avoimelle vihapuheelle” ja samalla kerätään rahoitusta toimintaan käyttämällä liioiteltuja ja keksittyjä mukauutisia.
Itse odottaisin kansankynttilöiden (maamme fiksuimpiin kuuluvat ihmiset) keskittyvän oman medialukutaidon parantamiseen sen sijaan, että he yrittävät rajoittaa vapaata tiedonvälitystä, sillä tuskin kukaan haluaa ulkoistaa ajattelua. Ei edes maamme fiksuimmalle joukolle, joka on tietävinään, mitkä ovat oikeita, mitkä vääriä uutisia. Kyse on enemmänkin siitä, mitä pidetään oikeanlaisena, mitä taas vääränlaisena uutisointina. Siitä taas millään yksittäisellä taholla ei ole valta moniarvoisessa demokratiassa päättää.
Silloin kun toisinajattelijoita pyritään vaientamaan lopputulos on sama kuin ylläolevassa kuvassa. Länsimaissa ei katkota päitä, mutta vaaditaan milloin mistäkin syystä ”päitä vadille” ja pahennusta aiheuttavien tahojen eliminoimista.
Tuntuu, että nykyään vallalla on ammattiloukkaantujien joukko, jotka loukkaantuvat pelkästään erilaisista äänenpainoista kansan keskuudessa. Olen miettinyt, mikä erottaa nämä ammattiloukkaantujat ihmisistä, jotka ovat valmiita tappamaan puolustaakseen omaa ’kunniaansa’.
On selvää, että ihmiset ilmaisevat itseään omista lähtökohdistaan käsin, käyttäen sanoja ja sanontoja, jotka istuvat parhaiten omaan tyyliin. Ilmaisu pitää sisällään normitettua, sivistynyttä kirjakieltä ja vulgaaria puhekieltä. Jos jotakin loukkaa vulgaarit ilmaisut sitä voisi verrata tilanteeseen, jossa joku loukkaantuu siitä, että on ihmisiä, jotka käyttävät esim. värejä etiketin vastaisesti.
Itse en uutisia lukiessani edes näe vulgaareja ilmaisuja. Ne ovat kuitenkin yhtä suuri kiusa kuin kaunistellut korulauseet ja mitäänsanomattomat, kuluneet fraasit, jotka hajottavat ajatuksia kun yrittää päästä uutisen ytimeen ja hahmottaa viestin sanomaa.
Nuorisojärjestöjen missio sananvapauden rajoittamiseksi on tuomittu epäonnistumaan. Hyvää viitettä siihen antaa Jussi Halla-aho. Virallista totuutta julistava media yritti kilvan leimata hänet äärioikeistolaiseksi maahanmuuttovastaiseksi rasistiksi, fasistiksi, kansankiihottajaksi ja ties miksi, kun hän uskalsi arvostella blogissaan (Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä), hallitsemattomaan maahanmuuttoon liittyvää virallista totuutta ja paljastaa päättäjien älyllisen epärehellisyyden ja aivopierut, joiden pohjalta päätöksiä tehdään.
Vuosien riepotuksen ja oikeustaistelujen jälkeen kansa valitsi Jussi Halla-ahon 2014 Euroopan parlamenttiin, missä hän jatkaa työtään laajemmassa mittakaavassa.
Jotakin on tapahtumassa, sillä ongelmien kieltämisen kulttuurista ollaan pääsemässä tosiasioiden tunnustamiseen. Hallituksen erityisneuvonantaja Antti Pentikäisen mukaan pakolaiskriisiä käytetään tarkoituksellisesti poliittisena aseena, jolla pyritään Euroopan vakauden ja kansalaisten yhteenkuuluvuuden horjuttamiseen.
Sen sijaan, että luokiteltaisiin kaikki maahanmuuttajien rikokset yksittäistapauksiksi, kuten ennen, niissä aletaan nähdä järjestäytynyttä rikollisuutta, joka pyrkii yhteisten arvojen mitätöimiseen. Yksi syy tähän on viimeisten kuukausien aikana eri puolilla Eurooppaa levinnyt järjestelmällinen seksuaalinen ahdistelu, taharrush gamai sekä siihen liittyvät raiskaukset ja varkaudet.
Presidentti Tarja Halonen esitti jo kymmenisen vuotta sitten miettiessään ratkaisuja Afrikan etnisiin selkkauksiin, että raiskaus pitäisi luokitella yhdeksi sodankäynnin muodoksi. Sitä se onkin: psykologista sodankäyntiä, jonka päämääränä on polkea ’vihollisen’ ihmisarvo maan rakoon. Psykologiseen sodankäyntiin pitäisi suhtautua yhtä vakavasti kuin terrorismiin.
Huolellisesti punnitut sanat ovat tehokkaimpia aseita informaatiosodassa, jota käydään ympäri maailmaa. Sananvapaus, koulutus ja medialukutaidon kehittäminen ovat parhaita keinoja henkiseen kasvuun, mikä antaa eväät ongelmien ratkaisuun.
Elämäni aikana olen katunut yhtä asiaa: ettei minulla aina ole ollut kansalaisrohkeutta puolustaa sitä mitä pidän oikeana. Olen välttänyt konflikteja ja yrittänyt luovia tieni hiljaisissa vesissä. Se on yksi tapa toimia, mutta samalla olen jättänyt kentän vapaaksi niille, joiden toimintamalleja en kannata. Olen kiertänyt paikat missä omalta kannaltani tärkeät päätökset tehdään.
Lue myös:
Herätys!
MV News (in Finnish)
Wikipedia: Jussi Halla-aho
Jussi Halla-aho.com
Tarja Halonen: Puhe naisten aseman vahvistamista, johtajuuden kehittämistä, kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta käsittelevässä konferenssissa Liberiassa 7.3.2009