Menneinä vuosikymmeninä olen usein kysynyt itseltäni, miksi matematiikka ja fysiikka ovat luonnontieteitä, vaikka niillä näyttää olevan yhtä vähän tekemistä luonnon kanssa kuin taloustieteellä, joka on syntynyt kuvaamaan rahan suhteita. Ihmisen aivoituksia siis.
Kemialla on ilmeisesti suora yhteys luontoon, koska se käsittelee luonnon alkuaineita, mutta entä matematiikka geometrisine kuvioineen, jotka paljaalla silmällä ovat vain kauniita kuvioita tai fysiikka, jossa en koulussa nähnyt päätä, en häntää.
Mitä enemmän pähkäilen tätä ongelmaa ja luen sitä sivuavia artikkeleja sitä selkeämmin kemian, fysiikan ja matematiikan luonnollinen kolmiyhteys alkaa hahmottua mielessäni: Siinä missä kemia tutkii aineiden koostumusta ja ominaisuuksia, ja miten mm. lämpötilan, paineen ja värähtelytaajuuksien muutokset muuttavat aineita, fysiikka pyrkii löytämään näiden muuttujien keskinäisiä lainalaisuuksia. Matematiikka puolestaan on näiden abstraktien riippuvuussuhteiden kuvaamiseen käytetty kieli. Wikipedian mukaan matematiikka ei ole luonnontiede, vaan luonnontieteiden työkalu.
Mielestäni edes kemia ei ole selkeästi luonnontiede, sillä kemianteollisuudesta mieleen tulee etupäässä sen luonnolle aiheuttamat haitat. Kutsuisin luonnontieteeksi vain niitä kemian ja fysiikan osa-alueita, jotka tutkivat aineen sisältämää elämää ja sen kykyä välittää ja ylläpitää elämää. Näitä ovat biokemia ja biofysiikka. Ne tutkivat materian elollista puolta. Se mitä pidetään elämänä kuvataan fysiikassa energiana. Ihminen ei voi hävittää energiaa, ainoastaan muuttaa sen laatua. Tämä tarkoittaa, että aine muuttaa olomuotoaan.
Kun muutamme aineen olomuotoa miten käy sen sisältämän energian? Säilyykö sen sisältämä energia elämää ylläpitävänä energiana? Kun ajattelemme synteettisesti valmistettuja vitamiineja tiedämme, että esimerkiksi porkkanassa on kymmenisentuhatta eri yhdistettä, joista tutkijat tuntevat vain pienen osan. Kuinka luonnonmukainen synteettisestä vitamiinista näillä tiedoilla tulee? Jos porkkana on kasvatettu keinolannoitteita käyttäen onko se enää koostumukseltaan luonnonmukainen porkkana? Uskon, että se on yhtä luonnonmukainen kuin putkiston useaan kertaan kiertänyt ja puhdistettu vesi.
Elintarvikkeiden tehtävä on välittää elämää. Tämä elinvoiman välittäminen on selkeimmin esillä saksan sanassa Lebensmittel. Tiedonvälityksestä tiedämme, että tietoa on vain rakenteissa ja se voi kulkea vain rakenteissa. Jos rakenteissa on tekninen ongelma tiedonkulku katkeaa. Jos esimerkiksi kasvin molekyylirakenne hajoaa se ei käy enää elintarvikkeeksi, elämän välittäjäksi. Sen elämää sisältävä informaatio on molekyylirakenteessa.
Energia materialisoituu kiteytymisen kautta. Esimerkiksi vesimolekyyli H2O:ssa on 2 osaa vetyä ja 1 osa happea. Se muodostaa täydellisen tetraedrin, jossa on neljä samanlaista kolmion muotoista sivua. Aine järjestyy tehokkuusperiaatteella, eli miten sen koossapitämiseen kuluu vähiten energiaa. Tämä on geometriaa. Veden informaatiosisältö (värähtelytaajuudet) on sitä suurempi mitä monimutkaisempi sen kiderakenne on. Veden sähkömagneettiset värähtelyt esiintyvät myös kehossamme. Kehomme on 55-78 % vettä. Kun vesi liikkuu maan uumenissa perusmuodossaan se kuljettaa mukanaan geomagneettisia värähtelytaajuusmalleja, eli kaiken sen informaation, jota ilman se ei ole kypsää.
Korkein tiheys vedellä on +4 asteen lämpötilassa. Vedellä on taipumus laajentua jäätyessään. Selvimpänä esimerkkinä siitä ovat lumihiutaleet.
Kun vesi putoilee taivaan avaruuksista maanpinnalle se joutuu alttiiksi lämpötilan vaihteluille, tuulen aiheuttamien äänten värähtelytaajuuksille, ilmassa leijuville hiukkasille ja kosteuden määrälle. Sen matka taivaalta maanpinnalle on varrattavissa matkaan, jonka ihminen käy elämänsä aikana:
ihmisen persoona muodostuu sen mukaan, millaisia vaikutuksia saamme kulttuurista ja yhteiskunnasta jossa elämme. Peilaamme ulkomaailmaan sisäistä todellisuuttamme.
Jokainen ihminen on yksilö, samaten kuin jokainen lumihiutale on uniikkikappale. Elektronimikroskoopin alla lumihiutaleen täydellinen geometrinen rakenne käy ilmeiseksi. Jos se sulatetaan, sen informaatiosisältö säilyy.
Tämä on veden muisti, joka piilee sen geometriassa. Vain geometria pystyy varastoimaan tietyn informaatiosisällön. Veden geometrinen järjestäytyneisyys heijastaa sen informaatiosisältöä. Tämä pätee myös muiden aineiden rakenteisiin ja koostumuksiin.
Katso myös:
Lähdevesi
Jan Wicherink: Structured water or miracle water – How water accumulates Orgone
Youtube Videot:
Gregg Braden: Vibration
Masaru Emoto: Water has Memory and Consciousness
David Icke: We Create Our Own Reality