Valohoitoa valonkantajille

Tuskin olin tehnyt itselleni selväksi, että minun piti keskittyä energiakehon kuntouttamiseen kun törmäsin netissä biofotoneihin etsiessäni tietoa valon parantavasta vaikutuksesta.

1900-luvun alussa venäläinen tutkija Alexander Gurwitsch havaitsi soluissa heikkoa valoa. Myöhemmin toinen tutkija V.P.Kazmacheyev havaitsi valon vaikuttavan solujen väliseen viestintään. Saksalainen biofyysikko Fritz-Albert Popp puolestaan pystyi osoittamaan, että tämä valo, jota hän kutsui biofotoneiksi oli koherenttia, johdonmukaista valoa, joka ohjasi elimistön biokemiallisia prosesseja.

Hollantilainen Johan Boswinkel, joka teki omaa epävirallista tutkimustaan elämän ilmiöistä sai käsiinsä 1980-luvun alussa Fritz-Albert Poppin kirjoittaman biofotoneita käsittelevän artikkelin. Popp antoi ymmärtää, että elimistössä oleva valo ohjaa kehon biokemiallisia prosesseja ja häiriöt valon jakaantumisessa aiheuttaa häiriöitä biokemiallisessa järjestelmässä, mikä on sairauksien perimmäinen syy.

Tästä Boswinkel teki johtopäätöksen, joka sai hänet omistamaan elämänsä biofotonien tutkimiselle. Hän ajatteli, että jos häiriöt valon jakaantumisessa aiheuttaa häiriöitä kehon biokemiallisessa järjestelmässä, täytyy olla keino tutkia tätä valoa, korjata häiriö ja palauttaa korjattu valo takaisin elimistöön. Täytyy olla keino muuttaa häiriintynyt valo jälleen koherentiksi valoksi, jolloin se pystyy suoriutumaan tehtävästään biokemiallisen prosessin ohjauksessa.

Johan Boswinkel ryhtyi 1980-luvun alussa kehittämään laitetta kehon valon tutkimiseksi ja korjaamiseksi.
Läpimurto hänen kehitystyössään tapahtui kun hän keksi soveltaa laitteessaan periaatteita, jotka saksalainen sähköakupunktion kehittäjä Reinhold Voll oli todentanut 1950-luvulla. Voll todisti, että sähköinen vastus akupunktiopisteiden kohdalla on huomattavasti voimakkaampi kuin niitä ympäröivän ihon.

Hän oli myös oivaltanut, että jokainen akupunktiopiste on yhteydessä johonkin tiettyyn elimeen tai rauhaseen. Monet tutkijat ovat todistaneet, että akupunktiopisteillä on samantapainen tehtävä kuin silmillä: Ne toimivat kehon ikkunoina ja imevät valoa kehoon.

Voll’in laite antaa akupunktiopisteistä kahdenlaista palautetta: se näyttää joko suoraa linjaa, mikä viittaa terveeseen vastukseen tai sitten linja on laskeva, mikä kertoo häiriöstä kyseisessä akupunktiopisteessä ja siihen liittyvässä elimessä. Popp’in tutkimuksissaan käyttämä valomittari kertoi samaa: suora linja kun valo oli normaali ja koherentti, laskeva kurvi kun valossa oli häiriö. Tästä Boswinkel päätteli, että akupunktiopisteiden antama palaute vastaa biofotonien tilaa kehossa. Tästä alkaa hänen diagnoosinsa.

Albert Einstein’in mukaan emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin luodessamme ongelmat. Loogista, sillä vetovoiman lain mukaan samalla värähtelytaajuudella olevat asiat vetävät toisiaan puoleensa. On siis luotava vastakkainen värähtelytaajuus. Boswinkelin laitetta ajatellen tähän tuli avuksi homeopatia.

Hyvin selkeän näytön homeopatian toimintaperiaatteesta saamme arjessa kun pöydälle kaatuu nestettä ja meidän pitäisi pyyhkiä se pois. Jos yrität pyyhkiä sitä aivan kuivalla pesusienellä homma on hankalampaa kuin jos kostutat sienen. Lievästi kostea pesusieni imee itseensä helpommin nestettä kuin täysin kuiva sieni. Samalla värähtelytaajuudella olevat asiat vetävät toisiaan puoleensa.

Johan Boswinkel’in kehittämässä Chiren valohoitolaitteessa (biofotoniterapia) on tallennetuna laaja tietokanta eri sairauksista, lääkeaineista ja sairauksia aiheuttavista eliöistä. Tietokannassa on noin 500 eri homeopaattisen lääkeaineen värähtelytaajuus. Jos hoidettavan ongelma on esim. tietty bakteeri, keho antaa siitä positiivisen palautteen, jonka jälkeen hoitaja lähettää kehoon vastakkaisen värähtelytaajuuden, joka neutraloi alkuperäisen.

Boswinkel on vuosien varrella huomannut, että sairauksien todellinen syy saattaa olla jossain aivan muualla kuin oireista voisi päätellä. Hän vertaa sairautta hälytysajoneuvoon: oireet ovat auton katolla vilkkuva valo, sairaus on auto. Länsimainen lääketiede hoitaa oireita ja hälytysvalo onnistutaan usein poistamaan, mutta auto (sairaus) jatkaa matkaansa.

Biofotoniterapia keskittyy energiakehon hoitoon. Biofotoneita Boswinkel kutsuu informaatiopaketeiksi. Chiren laite itse asiassa aktivoi kehon oman älyllisen energian niin, että se voi aloittaa paranemisprosessin. Mitään ei tule ulkopuolelta paitsi häiriöistä korjattu informaatio, jonka keho pystyy käyttämään.